Yksinyrittäjä on hiusalan selkäranka – mutta millä hinnalla?

SHAY:n vuoden 2025 hiusalan yrittäjätutkimus piirtää kirkkaan kuvan alan rakenteesta: suomalainen hiusala elää ja hengittää yksinyrittäjyyden kautta. Lähes 90 prosenttia hiusalan yrittäjistä toimii toiminimellä ja kyselyn perusteella vain alle 9% hiusalan yrityksistä työllistää palkkasuhteisia työntekijöitä. Samassa kampaamoliike voi toimia muita sopimus- tai vuokratuoliyrittäjiä, mutta jokainen yrittäjä silti toimii itsenäisesti yksin vastaten omasta liiketoiminnastaan. Se tarkoittaa, että kampaamo- ja parturialan todellisuus rakentuu tuhansien itsenäisten, usein yhden hengen yritysten varaan.

Suurimmalle osalle yksinyrittäjyys on tietoinen valinta. Se tuo vapautta, mahdollisuuden päättää omista aikatauluista ja tehdä työtä juuri omalla tavallaan. Voi valita asiakkaansa, kehittää omaa osaamistaan ja rakentaa henkilökohtaista palvelubrändiä ilman suurempia kompromisseja. Mutta kuten SHAY:n tutkimus osoittaa, vapaus ei tule ilmaiseksi – vaan kantajansa voimilla.

Kaikki työ – ja kaikki vastuu – omilla hartioilla

Yksinyrittäjä, joka toimii täysin yksin liikkeessään tekee kaiken itse. Asiakastyön lisäksi hänen vastuullaan ovat markkinointi, ajanvaraukset, tuotteiden tilaaminen, laskutus, kirjanpidon järjestäminen, siivous ja moni muukin asia. Poissa ovat esimiehet, mutta myös työkaverit. Arki voi olla sujuvaa ja itsenäistä – mutta myös kuormittavaa ja yksinäistä. Moni kyselyyn vastannut kuvaa tilannettaan siten, että "päivät ovat pitkiä, mutta lomille ei ole varaa", tai että "sairaspäivä tarkoittaa nollatuloja".

Nämä yrittäjät toimivat usein liikkeessään yksin, ilman edes vuokratuolikumppania. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikki päätökset, onnistumiset ja epäonnistumiset osuvat juuri omaan toimintaan. Samalla vastuuta ei voi jakaa – ja palautetta ei välttämättä saa muualta kuin asiakkailta.

Taloudellinen realiteetti: pienet volyymit, niukka kate

Kyselyn mukaan 75 % alan yrittäjistä toimii alle 100 000 euron liikevaihdolla. Yleisin liikevaihtoluokka on 20 000–50 000 € (35 %) ja toiseksi yleisin 50 000–100 000 € (31 % vastaajista). Mediaani asettuu 50 000–60 000 euron tasolle. Tämä antaa viitteitä siitä, kuinka tiukoilla moni yrittäjä on: kyse on elinkeinosta, ei kasvuyrityksestä. Suuri osa vastaajista elättää itsensä juuri ja juuri – mutta säästöihin, investointeihin tai lomapalkkaan ei välttämättä jää tilaa.

Liikevaihto ei kuitenkaan aina kerro koko tarinaa. Jotkut yksinyrittäjät menestyvät hyvin, erityisesti kaupungeissa ja erikoistuneissa palveluissa. Kyselyssä näkyy myös yksinyrittäjiä, joiden liikevaihto ylittää 100 000 euroa – mutta he ovat selkeitä poikkeuksia. Useimmille yksinyrittäjyys on keino elättää itsensä käsityötaidolla, ei väylä skaalautuvaan liiketoimintaan.

Vapautta, mutta ei vapaapäiviä

Yksi tutkimuksen huolestuttavimmista havainnoista liittyy työhyvinvointiin. Noin neljännes yksinyrittäjistä koki stressiä usein tai jatkuvasti. Tyypillinen stressin lähde ei ole kiire, vaan työkuormituksen epätasaisuus: välillä asiakkaita on liikaa ja palautumiselle ei jää aikaa, välillä taas kalenteri ammottaa tyhjyyttään ja tulot romahtavat.

Sairastuminen voi tarkoittaa täydellistä tulonmenetystä, eikä yrittäjän ole aina helppoa jäädä lomalle – taloudellinen paine, asiakasuskollisuus ja vastuuntunto pitävät liikkeen auki, vaikka jaksaminen horjuisi. Moni kommentoi kyselyssä pelkäävänsä uupumusta tai jopa kokeneensa sen jo aiemmin. "Toivon, etten pala loppuun uudestaan", kirjoitti eräs vastaaja.

Yksin mutta ei yksinäinen? Yhteisön ja tuen tarve korostuu

Vaikka yksinyrittäjyys on itsenäistä, se ei tarkoita, että yrittäjä haluaisi olla yksin. SHAY:n jäsenyys ja tutkimukseen osallistuminen itsessään osoittavat, että alalla on tarve kuulua johonkin, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Järjestötoiminta, koulutukset, työyhteisöt ja ammatilliset verkostot voivat olla tärkeitä jaksamisen ja kehittymisen kannalta.

Tutkimuksessa näkyi myös valoa: moni yksinyrittäjä kertoi nauttivansa työstään, asiakkaistaan ja siitä, että voi tehdä asioita omalla tavallaan. He kuvaavat työnsä merkityksellisyyttä, luovuutta ja ilon hetkiä, jotka syntyvät asiakkaiden kiitollisuudesta ja onnistuneista asiakaskohtaamisista. “Ilo omasta liikkeestä, kivat asiakkaat” kuului erään yrittäjän kiitollinen kommentti.

Mitä yksinyrittäjät tarvitsevat?

Tutkimus ei jätä epäselväksi: yksinyrittäjät kaipaavat turvaa, joustavuutta ja ennen kaikkea ymmärrystä. Yrittäjän arki ei ole sankaritarina vaan jatkuvaa tasapainoilua. Siksi yrittäjien tasa-arvoisuutta lisääviä tukitoimia, kuten verotuksen keventämistä, arvonlisäveron kohtuullistamista, oikeasuhteisia ja tasa-arvoisia YEL vakuutusperusteita, parempia sosiaaliturvavaihtoehtoja ja jaksamista tukevia palveluita tarvitaan.

Yksinyrittäjät muodostavat hiusalan kivijalan – ja heidän hyvinvointinsa on koko alan hyvinvoinnin edellytys.